Suomessa esiintyy 47 muurahaislajia, joista yleisimpiä haitanaiheuttajia ovat faarao-, hevos-, keko- ja sokerimuurahaiset. Useimmat lajit ovat petoeläimiä, jotka tarttuvat voimakkailla leuoillaan saaliiseen ja lamauttavat sen myrkkypistimellään. Lisäksi monet lajit syövät kirvojen mesikastetta tai koivun mahlaa.

Muurahainen

Käytä näitä kun haluat päästä pesään käsiksi

Houkutinainetta sisältävät muurahaissyötit toimivat pitkävaikutteisesti. Muurahaiset hakeutuvat aineen luo, syövät sitä ja kuljettavat sitä pesään ruokkiakseen kuningatarta, koiraita ja toukkia. Pesä, joka saattaa olla luoksepääsemättömässä tai tuntemattomassa paikassa, tuhoutuu muurahaisten oman toiminnan tuloksena.

Lue käyttöohjeet tarkasti. Baygon Muurahaisrasiaa käytetään sisätiloissa ja rakennusten välittömässä läheisyydessä. Syötit voi huoletta asettaa myös kuistille tai parvekkeelle, kunhan ne eivät pääse liiaksi kastumaan.

Baygon aerosolit ja sirote tappavat näkösällä liikkuvat ja ruokaa etsivät työläismuurahaiset välittömästi, jolloin pesässä olevat yksilöt nääntyvät nälkään. Pesä elää vararavinnon turvin jonkin aikaa ja tuottaa siten uusia yksilöitä: uusi siis käsittely tarvittaessa. Vähitellen työläiset loppuvat ja pesä tuhoutuu lopullisesti.

Pihamauriaiset kulkevat sokerin perässä

Sokerimuurahaisenakin tunnettu mauriainen on musta, 3-5 millimetriä pitkä muurahainen. Ne liikkuvat päivällä ja ovat yleisiä koko maassa. Pihamauriainen syö pääsääntöisesti kirvojen ja kilpikirvojen erittämää mesikastetta, mutta ne tulevat herkästi sisätiloihin etsimään sokeria, pullanmuruja tai muuta makeaa. Sokerimuurahaiset parveilevat heinä-elokuussa, jolloin pesän edustalla on satoja siivekkäitä yksilöitä.

Hevosmuurahainen saattaa vahingoittaa talon rakenteita

Hevosmuurahaisen pesässä on vain yksi muniva kuningatar, mutta kahta erilaista työläistä (5-12mm). Pienet arat työläiset hoitavat munia ja toukkia, suuremmilla työläisillä on suuret leuat ja ne puolustavat pesää. Hevosmuurahaisen pää ja takaruumis on mustia, keskiruumis punaruskea. Ne kaivavat pesänsä yleensä havupuuhun, toisinaan lehtipuuhun ja ne voivat joskus aiheuttaa vahinkoja rakennushirsissä. Hevosmuurahaiset ovat yöeläimiä, jonka takia niitä nähdään harvoin. Tuhojen tullessa ilmi hirret ovat yleensä jo täysin onttoja. Hevosmuurahainen on yleinen koko  maassa.

Aggressiiviset kekomuurahaiset

Kekomuurahaisen nimi viittaa niiden rakentamiin isoihin neulaskekoihin, joita löytää erityisesti havumetsistä. 4-9 millimetrin pituiset työläiset saattavat rakentaa pesän toisinaan myös metsänreunojen ja hakkuuaukioiden lahokantoihin. Yhdessä pesässä voi elää yli 100 000 yksilöä ja pesiin johtaa lukuisia polkuja, joita pitkin muurahaiset kulkevat. Kekomuurahaiset ovat hyvin aggressiivisia ja ne voivat ruiskuttaa kirvelevää muurahaishappoa yli metrin päähän.

Faaraomuurahaiset ovat haaste

Nimensä mukaisesti meille etelän lämmöstä kotiutunut faaraomuurahainen on noin 2 millimetriä pitkä hiekanjyvän värinen muurahainen. Se vaatii elääkseen tasaisen, melko korkean (yli 18C) lämpötilan ja kosteuden. Faaraomuurahainen elää vain sisätiloissa ja sen saatavilla tulee olla ruokaa ja vettä. Faaraomuurahaisongelma koskee usein koko pihapiiriä tai taloyhtiötä, joten toimiin kannattaa ryhtyä heti kun ensimmäinen havainto on tehty.

Faaraomuurahaisten torjunta

Faaraomuurahainen on vaikea hävitettävä. Yhdyskunta koostuu pesästä ja jopa useista satelliittipesistä. Pesät sijaitsevat usein hankalissa paikoissa kiinteiden materiaalien takana. Pienet täytteisiin ja rakoihin perustetut pesät sijaitsevat yleensä jonkin lämmönlähteen läheisyydessä: uunin, keskuslämmityskattilan, lämpöputken, lämpöpatterin jne.

Jos pesä löytyy, se on helppoa tuhota torjunta-aerosolilla tai vaikka kuumalla vedellä (varo vahingoittamasta materiaaleja). Yleensä tilanne on kuitenkin hankalampi. Kun faaraomuurahaista ryhdytään torjumaan, on tärkeää selvittää ensin yhdyskunnan koko esiintymisalue. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sijoittamalla ”proteiinisyöttejä” (mm. maksasyöttejä) muurahaisten suosimiin paikkoihin kuten pattereiden läheisyyteen ja tiskipöytien alle.

Syöteille kerääntyvät muurahaiset tuhotaan koko saastunta-alueelta yhtäaikaisesti ruiskutteilla, Baygon aerosoleilla tai Baygon Muurahaissirotteella. Toista sama menettely supistuvalla esiintymisalueella kolmen kuukauden välein kunnes muurahaiset ovat kokonaan hävinneet. Kaikki muurahaisten kulkureitteinä käyttämät rakoset kannattaa tukkia uuden saastunnan estämiseksi.

Faaraomuurahaisen elinpiiri on laaja, ja pienen kokonsa ansiosta se mahtuu tunkeutumaan pienistäkin raoista ja pääsevät sisään jopa ilmatiiviisiin purkkeihin.  Kotioloissa faaraomuurahaiset ovat yhtä harmillisia ruokarosvoja kuin mauriaiset. Mutta toisin kuin mauriaiset, faaraomuurahaiset suosivat proteiinipitoista ravintoa (liha, maksa ja veri) ja aiheuttavat liikkumisellaan hygieniariskin esimerkiksi sairaaloissa.

Näin torjut muurahaiset 

  • Tuki muurahaisten sisääntuloreitit.
  • Pidä elintarvikkeet tiiviisti suljetuissa astioissa (faaraomuurahaiset pääsevät jopa kierrekantisiin purkkeihin).
  • Pidä ruokaöljyt ja rasvat jääkaapissa.
  • Pyri pitämään pesualtaat kuivina käyttökertojen välillä.
  • Huuhtele kierrätykseen ja jätteisiin menevät pakkaukset.
  • Pyyhi pöydät ja lattiat säännöllisesti, imuroi ruoan muruset pois.
  • Levitä Baygon Muurahaissirotetta talon ulkoseinustalle muurahaisten sisääntulokohtiin.
  • Käytä sisätiloissa muurahaissyöttejä, -aerosolia, -sirotetta tai niiden yhdistelmiä tilanteesta riippuen.